Reissumme yksi kohokohtia oli vierailu entisellä kotipaikkakunnallani, jossa äitini kertoi esitettävän tismalleen sama näytelmä kuin missä olin itse esiintymässä 13 vuotta sitten. Lapsille ja lapsenmielisille suunnattu Kolme iloista rosvoa esitettiin saman nuorisoteatterin voimin, samassa paikassa ja jopa saman ohjaajan ohjaamana. Olin jo unohtanut koko näytelmän, kunnes mainos sattui silmiini jälleen ajomatkalla kohti Etelä-Karjalaa. Tsekkailin hieman sääennusteita ja sain houkuteltua 13-vuotiaan serkkuni mukaan katsomaan näytelmää ja kyllä kannatti!
Näytelmä oli huikea! Tarkkaa käsikirjoitusta en muistanut, muuten kuin oman roolin, pikkupoika-Remon, repliikkien osalta, mutta näytelmä oli niin tuttu ja turvallinen, että minut valtasi valtava kotiseuturakkaus, hyvä olo ja innostus niin taitavista nuorista näyttelijöistä! Enkä kerta kaikkiaan voi käsittää, miten siitä voi olla jo 13 vuotta kun olen ollut tuolla näyttelemässä? Vastahan siitä on hetki. Vaikka kyseessä on nuorisoteatteri, jossa näyttelijät ovat tavallisia koululaisia oli kesäteatteri yksi parhaita näkemiäni. Kaikkien näyttelijöiden vahvuudet tulivat loistavasti esiin, roolitus oli osunut aivan nappiin ja koko näytelmä oli eheä kokonaisuus. Pakko silti nostaa omat henkilökohtaiset suosikit, jotka olivat parturi-kampaaja Listi, Sohvi-neiti ja konstaapeli Paavali. Erityisesti Listi <3 Tekisi kyllä mieli listata kaikki näyttelijät, niin kovin tykkäsin!
Mitäs kymppikuinen sitten tykkäsi teatterista? Epe ei juuri äidin sylissä viihtynyt, kun vaihtoehtona oli myös äidin ihana serkkulikka. Hän istua tapitti lähes koko näytöksen ajan tyytyväisenä katsellen kun näyttelijät juoksivat nenän edestä. Erityisesti musiikki kiinnitti huomion välittömästi ja niiden jälkeiset aplodit olivat mieleen - osasihan hän itsekin osallistua niihin. Sää oli mainio! Kivan aurinkoinen, vähän tuulinen ja lämmin.
Kesäteatterireissun jälkeen jäimme vielä serkun kanssa jahtailemaan pokemoneja ja ihailemaan kaupungin ainoaa nähtävyyttä ja yllätyin itsekin, miten kovin viihdyin kävelemässä kosken uoman reunoilla. Tuntuu, ettei omaa kotipaikkakuntaansa osaa arvostaa samalla tavalla kuin toisia kaupunkeja, vaikka itseasiassa voin sanoa että Imatran koski on hieno ja näyttävä nähtävyys!
Tunnistaako joku Epen bodyn alkuperän? :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti