Pienen pojan huone

Muutimme tähän nykyiseen asuntoomme maaliskuussa ja tämä on suurin asunto, jossa olen koskaan asunut aikuisiällä. 75m2 kolmio, tosi aikuismaista! Tykkään hurjasti tästä pohjaratkaisusta, joka on täydellinen lapsiperheelle. Tilaa on sopivasti, makuuhuoneet ovat juuri passelin kokoisia, eteinen ei ole ahdas ja hukkaneliöitäkään ei ole. On harmillista luopua tästä, vaikka ensimmäisen kerran asuntoa katsomaan tullessamme huokaisin, että kaiketi täällä hetken voisi asua. Tiesimme jo muuttaessamme, että tämä vuokrakämppä on vain väliaikainen koti, kunnes tiedämme kutsuuko meitä opiskelut muualla. Olemme kuitenkin kotiutuneet tänne täydellisesti ja rima seuraavan kodin neliöihin on korkealla.

Vaikka Epe on noin pieni, eikä juuri omaa huonetta tarvitse muuhun kuin nukkumiseen, niin etsimme silti kolmiota. Kokoajan kasvaessaan tavaramäärä lisääntyy ja leikit leviää isommalle alueelle. Koiran kannalta on reilua, että tilaa on hivenen enemmän, jotta koira pääsee tarvittaessa lapsiperheen melua karkuun jonnekin makuuhuoneen nurkkaan ja muuttaessamme reilun 300 kilometrin päähän haluamme, että meillä on tilaa majoittaa sukulaisia ja ystäviä, jotka haluavat meitä tulla moikkaamaan.

Epe sai jo tässä asunnossa oman huoneen, joka on lähinnä toiminut varastona. Siellä on lojunut muuttolaatikot, kirppiskamat, pyörät ja piano, joka ei mahtunut muualle. Sisustusvimma on päällä, mutta järki haraa vastaan, sillä asumme tässä asunnossa vain pari hassua kuukautta. On siis turha mitoittaa mitään hankintoja tätä asuntoa varten, kun emme vielä tiedä millaisessa kodissa asumme syksystä alkaen.

Mutta suunnitella voi aina! Pidän sisustamisesta ja kauniista kodista, mutta sisustaminen ei ole vahvimpia puoliani. Teen usein hutiostoksia ja mieleni vaihtuu useasti. Hankalinta lastenhuoneen sisustamisessa on liikatarjonta ihanille ja silmiä hiveleville sisustustarvikkeille. Lapsen huone saa olla selkeästi lapsekas, silti sillisalaattia haluaisin välttää. Huone saa olla räiskyvä, värikäs ja kirjava, mutta kuitenkin niin, ettei huone olisi eheä kokonaisuus ja sen saisi tarvittaessa hyvinkin siistiin kuntoon. Haluaisin yrittää välttää liikaa tilpehööriä ja panostaa hyviin säilytyskalusteisiin, niin että ne imevät hyvin lelut sisuksiinsa ja ovat lapsellekin helppokäyttöisiä. Lapsen huoneessa tulisi olla turvallista, niin ettei lapsen tulisi liikaa varoa leikkiessään ja niin, että lapsen huoneessa voisi olla höllemmät säännöt kuin muualla kotona.

Epen huoneessa on jo paljon omaa silmää miellyttäviä juttuja: iso taulu Epen 2vko ja isin brofistista, duux yövalo ja ilmankostutin, minun vanha nukensänky, pilviverhot, h&m:n automatto ja pikkunorsusta tilattu syntymätaulu.

Haluaisin, että Epen huone inspiroisi liikkumaan ja olemaan aktiivinen, loisi puitteet mahtaville mielikuvitusleikeille ja Epe viihtyisi siellä. Etsin usein inspiraatioita muista blogeista ja netin syövereistä ja tällä hetkellä olen luonut unelmien lastenhuoneen tämän kaltaiseksi.

Kuvat lainattu jollyroom.fi ja voimistelurenkaat.fi

Huoneen perusväritys olisi musta-valko-harmaa ja siellä olisi muutamia väripilkkuja siellä täällä. Huoneen yksi vetonaula olisi valkoiset puolapuut, joissa voi olla leuanvetotanko tai voimistelurenkaat mukana. Puolapuiden alla olisi paksu, nahkea jumppamatto pehmentämässä pudotusta. Puolapuissa saa päivisin roikkua ja kiipeillä ja öisin ne toimivat vaatteiden säilytystelineenä. Seinällä voisi olla tuollaisia pyöreitä keveitä hyllyjä, joihin voisi laittaa valokuvia Epen ensihetkistä ja muita kivoja ja kauniita pikkuesineitä. Lastenhuoneessa on hyvä olla pöytä ja tuolit, joissa voi piirrellä, askarrella ja tehdä rauhallisempia juttuja. Muistan lapsuudesta, kuinka kiva oli rakentaa majoja ja lymyillä niissä, joten lastenhuoneen tiipiit ovat valloittaneet sydämeni täysin. Kuinka kiva olisi tuonne ryömiä lukemaan yhdessä satuja tai pitää sadesäällä eväsretkeä. Olen ilmeisesti rakastunut merkkiin Alice & Fox, joista suurin osa inspiskuvistakin on.

Kuvat vepsalainen.com ja babystyle.com

Toinen suuri rakkauteni kohde on boblesit, nuo vaahtomuovista tehdyt eläinhahmoiset lasten huonekalut. Boblesien päällä voi kiipeillä, hyppiä, telmiä ja tasapainoilla. Ne ovat kevyitä, sopivat sisustukseen, kestäviä, helppoja ylläpitää ja monipuolisia. Eivät jätä lattiaan jälkeä eikä mene lasten käsittelyssä rikki. Naapurit eivät siis häiriinny vaikka lapsi itse hieman uudelleen järjestelisi huonettaan kerrostalossakaan. Näistä on iloa jo heti ensikuukausista varmasti kouluikään saakka. Ainoa miinus on korkea hinta, tuon kuvassa olevan setin nopea laskettu hinta on A-T Lastenturvan hinnaston mukaan yli tuhat euroa. Noh, onneksi niitä ei tarvitsekaan olla kaikkia eikä niitä tarvitse ostaa kerralla useampia. Ja halvimmat saa viidelläkympilläkin! Pidän itse keinumisesta ja haluaisin kotiinkin keinun. Sellaisen keinun, joka on turvallinen lapselle ja seinille ja boblesilta löytyy tähänkin ratkaisu, sillä tuon donitsin saa keinulisäosalla tuollaiseksi kuvassa näkyväksi keinuksi. Fatboy sopisi huoneeseen tuomaan väriä, joko tiipiin sisälle tai sitten johonkin nurkkaan rauhoittumispaikaksi.

Epe nukkuu tällä hetkellä brion pinnasängyssä, josta saa laidan laskettua ja otettua kokonaan pois, joten pinnasänky toimii myös juniorsänkynä. Säilytyskalusteena toimii brion hoitotaso, josta sai otettua hoitotason lisäosat pois ja ilman lisäosia se näyttää peruslipastolta. Epen kaikki vaatteet mahtuvat sopuisasti tänne ja koska leluarkkukin asuu vielä olohuoneessa, ei toistaiseksi lisäsäilytyskalusteille ole tarvetta. Välillä haaveilen, että vaatteet voisivat olla rekissä henkarissa esillä, sillä vaatteet ovat niin sieviä. Mutta kuinka käytännöllistä on ripustaa pienen pojan huoneeseen vaaterekki ja henkarit? Jahkailen vielä tämän ajatuksen kanssa. Välillä mietin myös lastenhuoneen maaleja tai tapetteja, mutta pidän yksinkertaisesta ja koska kalusteet ja lelut ovat jo värikkäitä ja matoilla ja verhoilla voi myös sisustaa taidan tyytyä ihan perusvalkoiseen maaliin tai korkeintaan johonkin kivaan vaaleanharmaaseen sävyyn. Oven ulkopuolella on pahviviirinä Epen nimi, joka oli löytö jenkkilän reissulta, mutta oven sisäpuoli olisi kiva maalata liitutaulumaalilla. Näin pieni taiteilija pääsisi taiteilemaan omia taideteoksiaan eikä aina tarvitsisi tuhlata paperia ja taidenäyttely voisi aina puhdistua siivouspäivinä.