torstai 14. heinäkuuta 2016

Pakkauslista ja saapuminen #New York

Puhuimme eilen ystäväperheen kanssa reissaamisesta lasten kanssa ja he kyselivät vinkkejä Italian reissuun. Mukana heillä olisi silloin kaksi lasta, joista molemmat alle 2,5vuotiaita. Totesimme matkustelun lasten kanssa olevan melko pitkälle asenne- ja rohkeuskysymys, mikäli budjetti antaa myöten. Matkustaminen on tapahduttava lasten ehdoilla, joten on hyvä varautua etukäteen siihen, että reissaaminen on erilaista. Siksipä olikin erittäin hankalaa miettiä, MITÄ PAKATA MUKAAN reilu viikon pituiselle reissulle, jossa pienin matkustaja on inasen vajaa puolivuotias ja matkakohde on kahdeksan tunnin lentomatkan päässä ja lämpötila siellä on +5-15 astetta.

Apua pakkaamiseen kyselin tuttavilta, jotka ovat reissanneet pienten kanssa ja pohdin mitä tarvitsemme perusreissuilla kotimaassa. Yritin pakata kaiken välttämättömän sortumatta ylipakkaamiseen, sillä saahan sieltä periltäkin hankittua puuttuvia tavaroita tai sitten voi soveltaa ja pärjätä ilman. Asennoiduimme siihen, että käymme kerran pyykkäämässä kolikkopesulassa matkan aikana, mutta vaatteet riittivät juuri ja juuri eikä pesulakäynnille ollut tarvetta.

Googletttelin eri hakusanoilla "vauvan kanssa New Yorkiin" ja löysin pari hyvää blogia, joista yritin muokkailla vinkkejä meille sopiviksi. Isyyspakkauksen New York -aiheiset postaukset olivat lemppareita (esimerkiksi tässä), mutta löysin myös pari muuta kivaa blogia. Newyorkcity.fi tuli myös kahlattua melko tarkkaan läpi.

Lähdimme käsimatkatavaroista liikkeelle:
- niskatyynyt aikuisille
- lentokorvatulpat äidille (olen kärsinyt nousujen ja laskujen ajan aina järjettömistä korva- & päänsäryistä ja näihin on tuonut helpotusta lentokorvatulpat, joita ilman en suostu enää lentämään)
- purkkaa
- nenäliinoja
- Mondon New York -opas
- Jotain muuta matkalukemista
- kantoreppu tula
- Epelle pari lelua, jotka eivät ärsytä kanssamatkustajia
- kuolalappuja (Epellä oli erittäin aktiivinen syljeneritysvaihe, jonka syy selvisi päästessämme kotiin: kaksi alahammasta tuliaisina) ja varavaatteet
- unipussi (jos lentokoneessa on kylmä). Ei ollut kylmä vaan hiki! Tätä ei tullut käytettyä.
- lompakot, joissa on henkilöllisyystodistukset, opiskelijakortti, matkavakuutuskortit ja $$$.
- Epelle peltorit, mikäli lentokoneen äänet häiritsisivät pienen miehen unta
-  vaihtopaidat aikuisille
- tärkeät matkustuspaperit (lentoliput, hotellivarauslappu, passikopiot)
- iPad ja laturi
- passit
- särkylääkkeet aikuisille ja lapselle
- imetyssuoja, ihan vain Teri Niitin takia ;)
- 2x kuulokkeet (näitä sai koneesta, ei siis olisi tarvittu omia)
- nenäfriida
- harsoja
- vaippoja 8kpl, vaipanvaihtoalustoja, roskapusseja, puhdistuspyyhkeitä, pieni peppupyyhe
- kännykät + laturit
- villasukat, kun haluaa ottaa kengät pois, mutta lentokoneessa on kylmä
- varatutti + sterilointikotelo
- eväitä ja naposteltavaa.
Paniikkilisäyksenä nappasin mukaan otsalampun (koska Epe sai hurjan huutokohtauksen pimeässä autossa hereillä ollessaan), kuumemittarin ja käsidesin.

Jahkailimme pitkään lentokoneen paikkojen valinnassa: annammeko lentoyhtiön lätkäistä meidät mihin päin konetta tahansa, vai maksammeko istumapaikan valinnasta ja taktikoimme parhaat paikat. Harkitsimme Epelle babybasket-paikkaa, mutta sen lisäksi, että meidän olisi pitänyt maksaa babybasket paikasta, olisi meidän pitänyt varata myös viereinen paikka jotta voisimme istua koko perhe lähekkäin. Vieressä olevat paikat oli jo varattuja, joten arvostimme enemmän sitä, että saimme istua koko perhe lähekkäin kuin sitä, että Epellä olisi babybasket-paikka. Harkitsimme myös turvakaukalon mukaan ottamista, mutta päädyimme senkin jättämään kotiin ja sitkeästi selvitä kantorepulla ja sylillä koko pitkän lennon ajan.


Saapuessamme lentokentälle matkavirkailija kuitenkin kertoi meille koneessa olevan tilaa, joten saisimme turvakaukalon veloituksetta viereemme lentokoneeseen ja Epelle näin ollen siis oman paikan. Onneksi menimme kentälle ajoissa, joten mies lähti kiireen vilkkaa junalla hakemaan kotoa turvakaukalon ja tadaa, lento-ongelma oli ratkaistu! Ainakin finnairin lennoilla vauvalla saa olla matkarattaat ja turvakaukalo veloituksetta ruumassa mukana, joten silläkään ei ollut väliä miten paluumatkalla turvakaukalolle kävisi.



Ruumaan menevään rinkkaan ja isoon matkalaukkuun pakkasimme:
-  Kaikille omat aurinkolasit
- Epelle päärynäsoseen, matkasyöttölaput, lusikat, suu&käsipyyhkeet (Epe tässä vaiheessa vasta maisteli kiinteitä rintamaidon ohessa)
- harsoja, miljoona kuolalappua (säästää paljon muiden vaatteiden vaihdolta)
- Epelle varavaatteita: sukkiksia, pari collagejumpsuittia, sukkia, bodyja, yökkäreitä, villasukat, parit tumput, pari pipoa, housut ja tietenkin NHL-puku.
- d-tipat
- kantopaneeli
- tuttinauhoja
- matkasänky
- vaunuihin lelu ja baby cocoon -makuupussi ja sadesuoja
- aikuisten varavaatteet
- omat hygieniakamat
- digikamera ja laturi (emme käyttäneet kertaakaan, napsimme kaikki kuvat puhelimella)
- maitohappobakteerit, allergialääkkeet
- likapyykkipusseja
- sähköpistokkeen adapteri
- vaippoja niin paljon kuin matkalaukkuihin lopulta enää mahtui.

Meillä oli mukana melko lailla ne mitä tarvitsimme emmekä jääneet kaipaamaan mitään kotoa. Seuraavaa reissua miettiessä voisi harkita vielä kertakäyttöisiä pyykinpesuainepusseja, jolloin pyykkiä voisi pestä vaikka ihan hotellin kylpyhuoneessa. Onko listassa jotain oleellista, jota ilman te ette pärjäisi?

Perillä!

Keltaisessa taxissa.
Kodin puolella selvisimme junalla lentokentälle, kun toisella oli rinkka selässä ja matkarattaat sekä tietenkin Epe edessä ja toinen kantoi käsimatkatavarat selässä ja matkalaukkua perässä. New Yorkissa tilanne olisi ollut hankalampi, sillä reitti oli meille tuntematon, olimme lukeneet että kaikilla juna-/metroasemilla ei ole hissiä käytössä ja meillä oli lentokentältä mukaan kaapattu Airshell matkarattaiden suojana vielä kannossa. Suosittelen Airshelliä, se oli edullinen ja turvaa antava (mikäli matkarattaat menevät airshellin suojissa rikki, korvaa vakuutusyhtiö vahingot), vaikkakin määränpäässä se oli iso ja kömpelö kantaa. Tässä kohtaa olikin mieletön tuuri, että saimme ottaa turvakaukalon koneeseen ja kävimme sen hakemassa, sillä nappasimme New Yorkin puolella taxin lentokentältä hotellille. Onneksi niin, sillä olimme vasta taxillakin matkustaessa Suomen aikaa kahdelta yöllä hotellilla perillä. Pikkumies oli aivan älyttömän reipas eikä hänestä juuri näkynyt reissausstressiä <3

Ei uskoisi paljonko kello on tällä hetkellä hotellin hississä.
Hotellimme ikkunanäkymä. Ah! Perillä. Queensboro bridge.
Mies kipitti hakemassa Checkersistä meille iltapalaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti